Terveystarkastus

Terveystarkastus koostuu kysymyksistä, joita voit käyttää vointisi tarkkailuun.

Eturauhassyövän eri asteet

Eturauhassyöpä voidaan luokitella eri vaikeusasteisiin syöpäkasvaimen koon, aggressiivisuuden ja leviämisen perusteella. Luokitusta käytetään myös sopivimpien hoitovalintojen tukena ja syövän parannettavuuden arviointiin.

Paikallinen eturauhassyöpä (luokat I – II) merkitsee, että syöpäkasvain on rajoittunut vain eturauhaseen eikä ole levinnyt muualle elimistöön.

Paikallisen eturauhassyövän riskiryhmäluokitus

Lääkärit luokittelevat paikallisen eturauhassyövän kolmeen riskiryhmään sen perusteella, miten todennäköisesti kasvaimen odotetaan kasvavan nopeasti tai leviävän.

Riskiryhmäsi riippuu siitä,

  • mikä on veresi PSA-pitoisuus (prostataspesifinen antigeeni)
  • miltä solut näyttävät mikroskoopilla katsottuina (erilaistumisaste) ja miten ne ovat jakautuneet prostatakudoksessa (tätä kutsutaan Gleason-luokitukseksi)
  • minkä kokoinen kasvain on kyseessä (T-luokka).
     

Pienen riskin ryhmään kuuluva eturauhassyöpä ei todennäköisesti kasva tai leviä moniin vuosiin.

Kohtalaisen riskin ryhmään kuuluva eturauhassyöpä ei todennäköisesti kasva tai leviä lähivuosina.

Suuren riskin ryhmään kuuluva eturauhassyöpä voi kasvaa tai levitä muutaman vuoden sisällä. 

Paikallisesti edennyt eturauhassyöpä (luokka III) merkitsee, että kasvain on tunkeutunut eturauhaskapselin (kuoren) läpi. Kasvain on saattanut levitä:

  • eturauhasta ympäröivään kudokseen
  • siemennestettä kuljettaviin kanaviin (siemenjohtimiin)
  • lähellä sijaitseviin elimiin, kuten peräsuoleen tai virtsarakon kaulaan
  • eturauhasen lähellä sijaitseviin imusolmukkeisiin.

Suuren riskin ryhmään kuuluvan paikallisen eturauhassyövän katsotaan myös olevan paikallisesti edennyt eturauhassyöpä. Tämä tarkoittaa, että vaikka syöpäkasvain on rajoittunut eturauhasen sisään, lääkäri saattaa luokitella sen paikallisesti edenneeksi veren PSA-pitoisuuden, Gleasonin pisteiden ja kasvaimen koon perusteella.

Etäpesäkkeinen eturauhassyöpä (luokka IV) on levinnyt eturauhasesta muualle elimistöön. Tavallisimmin se leviää muualla elimistössä sijaitseviin imusolmukkeisiin tai luustoon. Se voi myös levitä muihin elimiin.

Eturauhassyöpä katsotaan etäpesäkkeiseksi, jos se on levinnyt eturauhasen ulkopuolelle ja eturauhasta ympäröivälle alueelle (rakkularauhasia kauemmas, esimerkiksi virtsarakkoon tai peräsuoleen). Osalla miehistä juuri diagnosoitu eturauhassyöpä voi olla etäpesäkkeinen ja kuulua luokkaan IV. Toisilla taas etäpesäkkeinen eturauhassyöpä kehittyy sen jälkeen, kun heitä on aluksi hoidettu paikallisen taudin vuoksi.

Etäpesäkkeisen eturauhassyövän hoitoon käytetään tavallisesti usean hoitomuodon yhdistelmää, joka voi sisältää hormoni-, solunsalpaaja-, immuuni- tai sädehoitoa. Vaikka etäpesäkkeistä eturauhassyöpää ei voida parantaa, hoidon avulla syöpä voi pysyä pitkiä aikoja hallinnassa. Hoidolla voidaan lievittää oireita ja parantaa elämänlaatua.

Etäpesäkkeisellä eturauhassyövällä tarkoitetaan syöpää, joka on levinnyt tai joka on ilmaantunut uudelleen hoidon jälkeen tai joka jatkaa kasvua tai leviämistä hoidosta huolimatta tai seurannan aikana. Koska androgeenit (mieshormonit), kuten testosteroni, nopeuttavat eturauhassyövän kasvua, kasvaimen kasvu hidastuu, jos androgeenipitoisuuksia pienennetään. Niin kutsuttu androgeenideprivaatiohoito on hormonihoito, jolla hidastetaan eturauhassyövän kasvua pienentämällä androgeenipitoisuuksia tai estämällä androgeenien pääsy eturauhassyöpäsoluihin.

Etäpesäkkeinen hormoniherkkä eturauhassyöpä on eturauhassyöpä, joka on etäpesäkkeinen, mutta edelleen herkkä androgeenideprivaatiohoidolle – toisin sanoen ei ole kastraatioresistentti.

Etäpesäkkeisellä hormoninaiivilla eturauhassyövällä tarkoitetaan etäpesäkkeistä eturauhassyöpää, johon ei ole aiemmin annettu androgeenideprivaatiohoitoa (ja joka siten on herkkä androgeenideprivaatiohoidolle) ja joka ei ole kastraatioresistentti.

Sekä etäpesäkkeistä hormoniherkkää eturauhassyöpää että etäpesäkkeistä hormoninaiivia eturauhassyöpää sairastavien potilaiden tauti on lähettänyt etäpesäkkeitä. Suurin ero näiden potilaiden välillä on, että etäpesäkkeistä hormoniherkkää eturauhassyöpää sairastavat potilaat ovat aiemmin saaneet androgeenideprivaatiohoitoa, mutta ovat edelleen herkkiä hoidolle (eivät vielä ole kastraatioresistenttejä). Etäpesäkkeistä hormoninaiivia eturauhassyöpää sairastavat potilaat eivät ole aiemmin saaneet androgeenideprivaatiohoitoa.

Etäpesäkkeiseksi kastraatioresistentiksi eturauhassyöväksi kutsutaan eturauhassyöpää, joka ei enää vastaa androgeenideprivaatiohoitoon ja on levinnyt muualle elimistöön. Tämän tyyppistä syöpää voi olla vaikea hoitaa.

Eturauhassyöpä, joka ei enää vastaa androgeenideprivaatiohoitoon, katsotaan kastraatioresistentiksi. Jos syöpä ei ole levinnyt muualle elimistöön, sitä kutsutaan ei-etäpesäkkeiseksi kastraatioresistentiksi eturauhassyöväksi.