Videolla urologi Mika Matikainen kertoo eturauhassyövästä lääkärin näkökulmasta. Klikkaa kuvaa katsoaksesi video.
Stäng

Denna länk tar dig till en websida där vår yksityisyyden-suoja inte gäller. Vi uppmuntrar dig att läsa yksityisyyden-suojan på de sidor du besöker.

Eturauhassyöpä

Syövässä on kysymys solujen epänormaalista jakautumisesta. Syöpäsoluille on tyypillistä, että ne eivät tottele ihmiskehon normaaleja käskyjä ja pyrkivät lisääntymään hallitsemattomasti. Lisäksi syöpäsolut vahingoittavat ja tuhoavat ihmisen terveitä soluja.

Syöpää, jossa syöpäsoluja muodostuu eturauhasen kudoksissa, kutsutaan eturauhassyöväksi (prostatakarsinooma).

Eturauhassyöpä on Suomen yleisin syöpä, vuosittain noin 4 500 - 5 000 suomalaismiestä saa eturauhassyöpädiagnoosin. Tällä hetkellä on yli 39 000 potilasta, jotka elävät eturauhassyöpädiagnoosin kanssa. Suuri osa eturauhassyöpäpotilaista pystytään parantamaan kokonaan ja levinnyttä tautia sairastavillakin tauti pystytään hoidoilla pitämään kurissa pitkiä aikoja. Vuosittain eturauhassyöpään kuolee kuitenkin noin 800 miestä.

Eturauhassyöpä yleistyy nopeasti johtuen:
• väestön ikääntymisestä
• taudin varhaisvaiheen diagnostiikan tehostumisesta
• PSA (prostataspesifinen antigeeni) verikokeen käytöstä
• tietoisuuden lisääntymisestä.

Miehet hakeutuvat tutkimuksiin nykyään usein jo oireettomassa vaiheessa terveystarkastusmielessä tai syöpä löytyy sattumalta virtsaoireiden selvittelyn yhteydessä. Hyvä asia on, että tällöin eturauhassyöpä saadaan kiinni paikallisessa, parantavasti hoidettavissa olevassa vaiheessa. Huono asia on se, että samalla löydetään osalla miehistä pieniä eturauhaskasvaimia, jotka solutyypiltään ovat hyvin hitaasti eteneviä, eivätkä kenties etenisi oireiseksi eturauhassyöväksi koskaan. Näissä hitaasti etenevissä tapauksissa hoitojen haittavaikutukset saattavat olla suuremmat kuin hoidoista saatava hyöty. 

Eturauhassyöpään sairastutaan keskimäärin 70 vuoden iässä, ja ikä onkin tärkein yksittäinen riskitekijä. Eturauhassyöpää esiintyy hyvin harvoin alle 40-vuotiailla miehillä. Sukutausta on toinen merkittävä eturauhassyövän riskitekijä. Noin 5-10%:lla eturauhassyöpäpotilaista arvioidaan olevan perimänsä pohjalta alttius sairastua eturauhassyöpään. Merkkejä mahdollisesta periytyvästä eturauhassyöpäalttiudesta suvussa ovat eturauhassyövän esiintyminen usealla lähisukulaisella (> 3 tapausta) tai keskimääräistä varhaisempi sairastumisikä (alle 55 vuotta). Geenitestausta eturauhassyöpäalttiuden testaukseen ei vielä ole kliinisessä käytössä koska alttiuteen vaikuttavat perintötekijät näyttävät vaihtelevan suuresti suvusta toiseen.

Eturauhassyövän syitä ei tämän hetkisen tiedon mukaan täysin tunneta, mutta tiedetään, että testosteronilla (miessukupuolihormoni) on syövän synnyssä ja kasvussa keskeinen merkitys. Myös ravintotekijöillä saattaa olla merkitystä eturauhassyövän synnyssä.

Eturauhassyöpä on yleensä pitkään oireeton. Jos oireita ilmenee, ne ovat usein samankaltaisia kuin eturauhasen hyvänlaatuisessa liikakasvussa. Tyypillisimpiä oireita ovat virtsaamisen aloittamisen vaikeus, heikko virtsasuihku, ponnistamisen tarve ja pitkään kestävä virtsaaminen. Niin sanottuja kerääntymisoireita ovat tihentynyt virtsaamistarve, yövirtsaaminen, virtsapakko ja siihen mahdollisesti liittyvä virtsan karkaaminen eli inkontinenssi. Ensioireena esiintyvät kiputuntemukset, esim. luustossa, voivat joskus johtua sairauden etäpesäkkeistä.

Paikallinen eturauhassyöpä

Alkuvaiheessa eturauhassyöpä kasvaa eturauhasen rauhaskudoksessa sidekudoskapselin sisällä eikä se ole ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä muualle elimistöön. Mikäli eturauhassyöpä on diagnosoitaessa tässä paikallisessa vaiheessa, se voidaan parantaa täysin suurimmassa osassa tapauksista.

Levinnyt eturauhassyöpä

Levinneeksi eturauhassyöväksi kutsutaan syöpää, joka on lähettänyt etäpesäkkeitä eli metastaaseja muualle elimistöön. Tyypillisimmin eturauhassyöpä leviää luustoon ja usein myös imusolmukkeisiin. Harvinaisempaa on sairauden leviäminen keuhkoihin ja maksaan.
Levinnyttä eturauhassyöpää ei toistaiseksi voida täysin parantaa, mutta nykyhoitojen avulla sairautta voidaan tehokkaasti hallita. Sairastuneet voivat elää usein täysipainoista elämää. Hoidoilla voidaan pidentää elinaikaa, hidastaa taudin etenemistä, pienentää kasvainta ja lievittää sairauden oireita. 

Eturauhassyövän ennusteeseen vaikuttavat tekijät

Levinneisyysasteen ja diagnoosivaiheen PSA-arvon lisäksi eturauhassyövän ennusteeseen vaikuttaa merkittävästi syöpäsolujen solukuva eli erilaistumisaste. Tämä voidaan arvioida eturauhasen näytepaloista patologin mikroskooppitutkimuksella. Vastaus annetaan yleensä Gleasonin luokituksen mukaisesti kahden näytteissä yleisimmin esiintyvän solukuvan perusteella. Luokitus tapahtuu asteikolla 3-5 jossa 3 on ei-aggressiivinen ja 5 on aggressiivisin. Kun kahden yleisimmän solukuvan pisteet lasketaan yhteen saadaan Gleason pisteiden summa. Esimerkiksi:
• 3+3=6 kuvaa hyvin erilaistunutta eli ei-aggressiivista syöpää
• Luokat 3+4=7 ja 4+3=7 kuvaavat keskiaggressiivista eli kohtalaisesti erilaistunutta syöpää
• Summapisteet 8-10 puolestaan kuvaavat aggressiivista eli huonosti erilaistunutta syöpää

Levinneisyyden, PSA:n ja solukuvan perusteella eturauhassyöpä voidaan jakaa kolmeen ennusteluokkaan: vähäisen etenemisriskin, kohtalaisen etenemisriskin ja korkean etenemisriskin syöpiin. Tämä luokitteluarvio vaikuttaa taudin hoidon ja seurannan suunnitteluun.